Donsö 21.6.2008

Juhannus extra

Tervehdys kaikille lukijoillemme ja kiitokset erityisesti Pellingin kirjeenvaihtajallemme, joka on ilahduttanut meitä kotimaan keskeisimmillä uutistapahtumilla.

Flakfortetilta lähdön jälkeen olemme taas päässeet purjehtimaan myötätuuleen, ensin kevyessä shortsisäässä Gillelejeen (Själlannin pohjoisin kärki) ja sieltä ikäänkuin varkain reippaassa, mutta nautittavassa tuulessa Varbergiin. Varkain sikäli, että säätiedotus ei luvannut lainkaan niin hyvää. Mutta emme me valittaneet! Yleensähän on niin, että kun kuuntelee kolmen eri maan säätiedotukset, niin sen parhaimman mukaan tekee suunnitelmat ja se huonoin sitten loppujen lopuksi toteutuu. Asiasta kenties kiinnostuneille kerrottakoon, että keskinopeutemme tuolla 61 mailin matkalla oli tasan 7 solmua ja suurin osa matkasta tehtiin pelkällä reivatulla isopurjeella.

Ja sitten se eilinen! Varberg sijaitsee rannikolla siten, että pohjoiseen jatkettaessa täytyy mennä noin 30 mailin matka avomerellä vailla saariston antamaa suojaa. Eilinen tuuli puhalsi sopivasti lounaasta ja oli sivumyötäistä. Lähdimme kahdeksan jälkeen matkaan, purjeena vain 80 %:n fokka (pienikokoinen etupurje) ja sillä tulimme koko matkan tähän Göteborgin edustalla sijaitsevaan Donsön pittoreskiin kalastusmiljööseen.

Atalanta todella ratsasti aalloilla, jotka olivat pitkiä eivätkä kovin jyrkkiä. Se oli huikeaa tuloa! Välillä jokin aalto pärskyi istuma-aukkoon, ja olisi kastellutkin, ellei päällä olisi ollut sadevarusteita. Muuten, Kattegatin vesi on huomattavasti suolaisempaa kuin Suomenlahden vesi. Sen huomaa nuollessan huuliaan pärskeiden jälkeen (paljon suolaisempaa kuin ruoka) ja kuivuviin sadevarusteisiin jää suolasta harmaa rantu.

Se oli oikea juhannuspurjehdus, hääpäivämme (39 v.) ja radiosta kuultiin Jussi Björlingin laulamana Midsommarnatten. Sitten loppujen lopuksi saimme vielä hyvän paikan satamasta, keula suoraan tuuleen, suomalaisen uuden uutukaisen s/y Tinkan viereen (ovat hakemassa venettä veistämöltä). Tässä on hyvä olla seuraavat 2-3 päivää, jonka matalapaineen täyttyminen vienee. Nyt juhannuspäivänä tuulee todella kovaa, mutta ihme ja kumma, sadetta on tullut koko matkalla vain harvoin ja sekin enimmäkseen yöllä.

Tämä saari on juuri kuin länsirannikon mainoksista: kallioiselle saarelle muodostunut kyläyhteisö, valkoiset talot ja punaiset katot, kaikilla taloilla merinäköala, kapeat tiet kiemurtelevat rinteessä ja pienissä puutarhaplänteissä kukkivat kaikki mahdolliset kukat. Oikea kesäparatiisi ainakin auringonpaisteessa.Yleisin kulkuneuvo on etulavalla varustettu kolmepyöräinen mopedi. Lavalla kulkevat niin tavarat kuin ihmisetkin. Huviveneiden ohella rannassa on pari oikein todella suurta, varmaan viimeistä huutoa olevaa kalastusalusta. Suuri kaarisilta yhdistää saaren toiseen.

Iltapäivällä meidän pitäisi mennä Tinkaan juttelemaan Itämeren tämän puolen satamista. Kumpikin vene on suuntaamassa etelään. Pohjoisemmaksi emme enää havittele, sieltä kun pitäisi päästä poiskin ja tuulet ovat olleet oikeastaan koko ajan etelän ja lännen väliltä.

Oikein hyvää juhannusta kaikille!

Toivottaa Atalantan miehistö