Uusikaupunki 23.7.2009

Atalanta seilaa jo Suomessa!

Hei taas hyvät lukijani!

Alamme olla jo jäähdyttelytunnelmissa. Ruotsin rannikko meni yhdessä sujauksessa. Myötätuulet jatkuivat Suomeen saakka ja Ahvenanmerellä saatiin kunnon sivumyötäinen. Pelkällä etupurjeella tultiin 60 mailin matka yli 6:n solmun keskinopeudella. (Se on hyvää vauhtia purjeveneelle). Tällä hetkellä olemme siis Uudenkaupungin Pakkahuoneen vierassatamassa ja aamulla jatkamme vielä Raumalle tapaamaan purjehtijaystäviämme. (Kävimme juuri kaupassa ostamassa ruisleipää, ihanaa…)

Kuten jo kerroinkin käytimme Ruotsissa pääasiassa luonnonsatamia. Ruotsin rannikko on siihen aivan erinomaista. Syviä suojaisia lahdelmia löytyy kaikkien tuulien varalle. Siellä voi vielä saada yöksi ihan oman saaren!

Oli meillä yksi huonokin päivä. Tällaiseen erinomaiseen luonnonsatamaan tuli illalla toinenkin vene ja Eero meni ystävällisenä veneilijänä vastaan rantaheinikon läpi shortsit jalassa. Aamu-uinnin aikana huomasin, että joku elukka on purrut häntä jalkaan ja tarkemmassa tarkastelussa todettiin, että se oli PUNKKI. Nyt on sitten joka aamu ja ilta seurattu, onko pureman ympärille ilmestynyt renkaita. Toistaiseksi ei ole näkynyt ja muutenkin mies on aivan entisensä.

Seuraavaksi katkesi jatkopinna. Sitä on korjattu useita kertoja aikaisemmin. Jatkopinna on erittäin hyödyllinen silloin kun kryssitään ja joudutaan istumaan veneen reunalla. Nyt on kryssiminen vähän hankalampaa.

Kolmanneksi ajoimme moottorilla liki 20 mailia kapeassa väylässä vastatuuleen. Veneitä oli tulossa vastaan niin paljon, että kryssiminen olisi ollut lähinnä kiusantekoa.

Onneksi muut päivät ovatkin sitten olleet ihan tavallisia.

Kerroin aikaisemmassa kirjeessäni Rü;genin Lohmen satamasta ja sen portaista. Eero luki netistä, että Lohmen kalkkikivijyrkänteessä on havaittu murtumia, kuusi taloa on evakuoitu ja asumiskiellossa. Portaat on suljettu samoin kuin sataman rannan puoleinen laituri. Jossain vaiheessa meille kerrottiin, että koko satama olisi suljettu. Se olisi ollut suuri vahinko, sillä Rü;genin pohjoispuolella ei ole liikaa satamia nytkään. Jokunen aika sitten Kreidekü;stellä oli sortunut 130 metrin matkalta 40 metriä leveä kaistale maata, ei ole siis turhasta asiasta kysymys.

Nyt kun siirryimme nopeasti maasta toiseen ja erityisesti Itämeren etelärannalta tänne pohjoisemmaksi, tulee väkisinkin verranneeksi eri maiden purjehtijoiden purjehduskäyttäytymistä. Yhteistä on se, että yhä enemmän näkee purjeveneitä, joissa on samanaikaisesti käytössä vyöt ja henkselit eli purjeet ja moottori. Meitä se vähän ihmetyttää, mutta onhan jokaisen oma asia miten haluaa liikkua. Mutta: Saksassa kaikissa näissä tapauksissa veneeseen on vedetty näkyville meriteiden sääntöjen edellyttämä pystyssä oleva kolmio. Ruotsissa ja Suomessa emme ole nähneet sitä yhdessäkään. Kolmio kertoo muille liikkujille, että kyseessä on moottorilla kulkeva alus, ja huom! sitä koskee eri väistämissäännöt kuin purjevoimin kulkevia aluksia. Moottorivene väistää aina purjealusta, purjein kulkevista väistövelvollinen on se, jolle tuuli tulee purjeisiin vasemmalta puolelta. Ankkuripallojakaan emme ole muualla nähneet kuin saksalaisissa veneissä. Saksassa veneilijöillä täytyy olla joku aivan erityinen koulutus, niin systemaattista tämä menettely on ja onhan se myös huomaavaista muita veneilijöitä kohtaan.

Olemme nyt siirtyneet merikarhupurjehtijoiksi, eli käytämme hyväksemme Merikarhujen tiheää satamaverkkoa. Pääsemme hienoihin luonnonsatamiin, saunomme hyvissä saunoissa huikaisevissa maisemissa ja vietämme yöt turvallisesti laiturissa pelkäämättä ankkurin pettämistä. Se on helppoa ja sopii hyvin tähän jäähdyttelyvaiheeseen.

Raumalta palaamme rauhallisesti Soukkaan, josta laitan tulemaan viimeiset uutiset.

Terveisin

Atalantan miehistö