Ystad 18.6.2010

Hyvät lukijani! Terveiset täältä Wallanderin (?) kaupungista! Parin nähdyn TV-elokuvan perusteella ei kaupungissa osaisi suunnistaa, itse asiassa kaupunki on paljon viehättävämpi kuin mitä elokuvat kertovat. Siinä on vahva tanskalaisen pikkukaupungin leima, jolle on ominaista korsvirkehusit ja runsaat kukkaistutukset. Olemme käyneet täällä joskus vuosia sitten, ja siitä käynnistä oli jäljellä positiivinen muistikuva.

Parin viime kesän purjehduksia ovat leimanneet erittäin suotuisat tuulet. Nyt olemme sitten palanneet normaaliin arkeen: läntisiä tuulia (merkitsee länteen purjehdittaessa kryssimistä), sadekuuroja ja kylmää. Melkein joka päivä on viimeiset 10-20 mailia kryssitty, ja se on pidentänyt päivää parilla kolmella tunnilla. Kaksi pitkälahkeista ja kolme pitkähihaista asua alle ja päälle tuulenpitävää, siinä tämän päivän pukeutumiskoodi! Lämmityslaite on iltaisin ollut ahkerassa käytössä. Yöksi se suljetaan voimakkaan äänensä vuoksi ja aamulla on veneessä 12 -14 astetta. Mutta emme me valita! (ainakaan vielä).

Byxelkrokin jälkeen olemme pysähtyneet Kalmarissa, Blekingen Sandhamnissa, Christiansöllä, Bornholmin Haslessa ja nyt olemme siis täällä Ystadissa.

Christiansöllä kävimme viimeksi 26 (!) vuotta sitten. Se on eräänlainen purjehtijoiden must-paikka, mutta satama on pieni ja aina tupaten täynnä ja sen vuoksi olemme sitä myöhemmin kartelleet. Nyt se oli kuitenkin ainoa vaihtoehto siinä suunnassa, johon pääsi Sandhamnista yhdellä halssilla, joten päätös oli helppo. Satamassakin oli näin alkukesästä aivan kunnolla tilaa.

Christiansö on 1600-luvulla rakennettu, Tanskan itäisiä alueita puolustamaan perustettu linnoitussaari, josta välittömien puolustustarpeiden poistuttua on tullut erittäin suosittu turistikohde. Koko saarta ympäröivät paksut kivimuurit, joiden päällä sijaitsevat tykit on mahtipontisesti edelleen suunnattu merelle. Rakentamiseen käytettiin aikoinaan tietysti vankeja, ja muurien kiviaines saatiin louhimalla saaresta. Kun saaren puolustuskäyttö loppui, saivat sotilaat jäädä saarelle kalastajiksi ja he rakensivat itselleen pienen pieniä kivitaloja, jotka edelleenkin ovat asuinkäytössä. Jokaisen mökin edessä on korkeiden kivimuurien ympäröimä muutaman neliön puutarhapalsta. Muurit varastoivat lämpöä ja niinpä saarella voidaan kasvattaa hyvin eksoottisiakin kasveja kuten esim. viikunapuita. Muistelimme, kun silloin 26 vuotta sitten ihmettelimme poikien kanssa sammakkolampea, josta sammakoiden kurnutus kuului monen kymmenen metrin päähän. Ja siellä se oli vieläkin paikallaan! äänen perusteellahan sinne löydettiin.

Christiansö käsittää itse asiassa useampia saaria ja pääsaarten nimet ovat Christiansö ja Fredriksö. Näin kaikki Tanskan kuninkaat ovat saaneet sieltä nimikkosaarensa.

Saksaanhan meidän oikeastaan piti eilen lähteä Haslesta. Mutta taas kerran tuulet muuttivat suunnitelmia ja tulimme siis tänne Ystadiin. Se oli hieno purjehdus reippaassa sivutuulessa. Meidät sivuutti matkan aikana kolmeen kertaan Ystadista Rønneen liikennöivä pika-katamaran, jonka vauhti AISin mukaan oli yli 40 solmua! Se on aivan uskomaton nopeus suurelle matkustaja-alukselle. Onneksi havaitsimme sen ajoissa, joten osasimme väistyä alta pois.

Matkan aikana uskollinen apuohjaajamme Helmi lopetti toimintansa. Se ei päästänyt pihahdustakaan, vaikka kuinka yritimme sitä suostutella. Meillä on matkassa myös vara-Helmi, mutta se on vanhempaa mallia, emmekä ole vielä oikein perehtyneet sen temperamenttiin. Tällä hetkellä tuntuu aika ankealta ajatus, ettei meillä olisi minkäänlaista automaattiohjauslaitetta käytettävissä. Kaupastahan niitä tietysti saa, sillä mikään ei ole tylsempää kuin ohjata tuntikausia moottorilla kulkevaa venettä ja sellaisiakin tilanteita kesän aikana aivan varmasti tulee.

Voitte uskoa, että koko Ruotsi elää nyt häähuuman huippua. Joka ikisen aikakauslehden kannessa on hääparin kuva, tosin eri vaatteissa, mikä saa ihmettelemään, kuinka paljon tuohon poseeraamiseenkin on mahtanut kulua aikaa. Tänään kuulimme aamu-uutisissa heti ydinvoimaäänestystuloksen jälkeen, että hääjuhlallisuuksissa tarjotaan Cloettan suklaata, johon tarvittavan kaakaon poimimiseen käytetään lapsityövoimaa. Olemme kuullet kuinka monta Drakenia turvaa ilmatilaa, kuinka monta poliisia on katujen varsilla, radiossa on ihmetelty, mitä tehdä hääkulkueeseen kuuluvien hevosten lannalle, jne jne.

Olemme nyt puolen päivän aikoihin lähes ainoa vene muutaman ruotsalaisen veneen kanssa vierasvenesatamassa. Kaikki saksalaiset, hollantilaiset ja tanskalaiset veneet jatkoivat aamulla itään reippaassa länsilounaisessa tuulessa. Meillä olisi vastassa 60 mailin kryssitaival, joten vietämme lepopäivää.

Mutta kyllä meidänkin hetkemme vielä tulee!

terveisin

Atalantan miehistö

PS. Helmi on jälleen työkunnossa. Loppujen lopuksi johdossa taisi olla vikaa, taas kerran. Huokaisimme helpotuksesta.

                                                                               Warnemünde 20.6.

Hei taas, tästä tulikin jatkokertomus, kun leposatamat eivät aina ole nettisatamia.

Meidän hetkemme tuli 19.6. aamulla kun suuntasimme Atalantan keulan suuntaan 218 astetta tavoitteena Itämeren toisella laidalla oleva Warnemünde. Valitettavasti vain tuuli ei kääntynytkään toiveittemme mukaan, vaan pääsimme nousemaan vain suuntaan 175 astetta. Ja tuulen voimakkuuskin, jonka Ruotsin SMHI oli ennustanut olevat 6-10m/s, pysytteli koko ajan haarukan ylälaidassa ja jopa sen ylikin.

Siitä tuli rankka purjehdus. Matkaa olisi suoraan purjehtienkin tullut 100 mailia, mutta kryssien kanssa saatiin 25 mailia lisää. Automaattiohjauksesta ei ollut puhettakaan, sillä jokainen aalto piti "ottaa" erikseen. Matka kesti kaikkiaan 28 tuntia ja vasta aivan loppumatkasta päästiin nauttimaan siitä toivotusta/luvatusta länsiluoteisesta tuulesta. Mutta joskus on purjehdus tällaistakin ja sitten tuntuu suorastaan ylelliseltä päästä keikutuksen jälkeen nauttimaan lämmintä teetä vaakasuorassa pysyvän pöydän ääressä ja sen jälkeen ottamaan ansaitut unet.

Ylitimme taas kerran laivaväylän ja se hankkimamme AIS osoittautui kerta kaikkiaan mainioksi laitteeksi. Ja yöllä kun olimme Rügenin länsipuolella saimme sen avulla helposti selvää kalastusalusten mutkallisista kuluista. Se tuo selvästi lisää turvallisuutta purjehdukseen.

Ne kuninkaalliset häätkin ovat sitten ohi. Joistain uutisista, juuri ennen säätiedotuksia, kuulimme kaksi kertaa "jaa". Me puolestamme vietimme omaa hääpäiväämme 20.6. jälleen kerran &"150; matkoilla.

Huomenna jatketaan länteen,

terveisin

Atalantan miehistö