1976-77
1978-79
1980-81
1982-83
1984-85
1986-88
1989-90
1991-92
1993-94
1995-96
1997-98
1999-2000
2001-02
2003-04
t/s Helena
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011

Etusivulle

Purjehdukset

Tänä vuonna päästiinkin aikaisin liikkeelle. Kesäkuun 9 päivänä otimme suunnan kohti Öölantia, jonne saavuimme ajallisesti pitkän, mutta muuten helpon purjehduksen jälkeen. Matka jatkui jo vakiintuneeseen tapaan Kalmarin salmea etelään, mutta nyt emme jatkaneetkaan suoraan Bornholmille, vaan teimme pienen poikkeaman Christiansølle. Kyllä se kannatti. Tuo viehättävä, historiallinen saari kivimuureineen ja keltaisine rakennuksineen on todella käynnin arvoinen. Seuraavaan käyntiin kuluu varmasti vähemmän aikaa kuin 26 vuotta!

Tässä vaiheessa meillä ei ollut vielä mitään lukkoonlyötyä matkasuunnitelmaa. Pyrimme vain länttä kohti ja "katsoimme mihin se riittää". Läntiset tuulet pitivät meitä satamissa ja pääsimme kokemaan välillä oikein kunnon kryssipurjehdustakin avomerellä. Mutta kun sitten löysimme itsemme Kiel Holtenaun satamasta, oli helppo todeta: nyt tai ei koskaan. Niinpä liityimme muiden veneiden sekaan odottelemaan Kielin kanavaportin aukeamista tavoitteena mennä Helgolandille. Kanavan Pohjanmeren puolelle Cuxhaveniin pääsimme kanavamatkaa seuraavana päivänä, sillä vasta iltapäivällä oli vuorovesi siinä vaiheessa, että kannatti lähteä liikkeelle ja ottamaan hyöty laskuveden tuomasta myötävirrasta. Olimme siis yhdessä yössä siirtyneet aivan erilaiseen ympäristöön.

Helgoland on hieno paikka. Länsi-ja etelärantojen äkkijyrkät kalliopenkereet ovat täynnä lintujen pesiä ja kovaääninen kirkuna täyttää ilman. Saaren toinen puoli onkin sitten tiivistä kaupunkirakentamista: nopean tutustumisen perusteella lähinnä taxfree-myymälöitä, ravintoloita ja loma-asuntoja. Satama-altaita peruskorjataan edelleenkin, kun toisen maailmansodan jälkeen saaren isäntänä ollut Englanti räjäytti lähtiessään kaikki strategisesti tärkeät kohteet.

Kun tähän mennessä olimme kryssineet lähes koko matkan Kieliin saakka, onnemme kääntyi juuri oikealla hetkellä: 170 mailin matka Jyllannin Thyborøniin sujui kevyessä sivumyötäisesssä tuulessa. Meillä ei ollut aikomustakaan kiertää koko Jyllanti vaan oikaisimme Limfjordenin kautta Halsiin. Limfjorden vaati todella tarkkaa ohjaamista. Varsinkin matkan loppupuolella ruopattu väylä on kapea ja liikenne yllättävän vilkasta. Aalborgissa pysähdyimme vähän pitemmäksikin aikaa, kun Atalanta vaati pientä pintaremonttia.

Sitten oltiinkin jo tutuilla vesillä. Tanskan salmien kolmesta vaihtoehdosta valitsimme tällä kertaa keskimmäisen eli Ison Beltin. Edellisen kerran jälkeen oli Nyborgin kohdalle ilmestynyt Ison Beltin silta ja iso on sekin. Vaikka Tanskassa onkin tavattomasti pieniä viehättäviä satamia, ei niitä ole ihmeemmin Ison Beltin varrella. Lähdimme vielä tsekkaamaan vanhat tutut, jo monesti koetellut ja hyväksi havaitut Saksan pohjoisrannan kohteemme. Warnemündessä otimme täyden hyödyn hyvin varustetusta Hohe Dünen marinasta, Barhöftissä nautimme Itämeren parhaat silakkasämpylät, Stralsundissa ihastelimme jälleen kerran kaupungin upeita rakennuksia ja Gagerissa vaelsimme nummilla.

Rügenin jälkeen olimme jo henkisestikin kotimatkalla. Kotimatka tarkoittaa yleensä myös sitä, että levitetään purjeet ja annetaan myötätuulen viedä, mutta nythän ei käynytkään niin, vaan jouduimme odottelemaan useammassakin paikassa. Bornholmin Haslessa vietimme kolme päivää ja Ruotsin rannikon Arkösundissa samoin kolme päivää. Sitten kun säät vihdoin sallivat, teimme pitkiä päivämatkoja ja otimme joskus yötkin avuksi.

Soukkaan saavuimme heinäkuun lopussa runsaan 2000 merimailin jälkeen. Matkan kohokohtia olivat ilman muuta Helgoland ja Pohjanmeren purjehdus. Ennätyshelteet rasittivat veneessäkin, itse asiassa kuumuutta ja aurinkoa ei oikein millään päässyt pakoon. Korkeapaineen vallitessa tuulet olivat heikkoja ja oikukkaita. Oikeastaan olimme aika tyytyväisiä saapuessamme kotiin.

2.9.2010
katso lisää